lauantai 3. maaliskuuta 2012

En mä osaa muuta olla, vaikka yrittäisin kuinka ei se onnistu pakolla.

Oon läski, leveä, lihava, pullea, liian iso, valtava, jättimäinen, kamala, ruma, ällöttävä.., oksettava. Oikeesti oksetan itteeni. Tahon oksentaa. Äskön koitin, mutta en saanu mitään tulee ylös. Miksi, oi miksi? Oon epäonnistunu tänään ihan kaikessa.


Iltaan mennessä olin syöny tänään vaan yhen ainoon karjalanpiirakan. Illalla tulin äitille ja käytiin kaupassa, niin voitte vaan arvata mitä siitä seuras. Ostettiin paljon limua, suklaata ja sipsiä. Ihan kun mä niitä oisin pystyny vastustaa kun olin niin nälissäni. Eli epäonnistuin syömättömyydessä, pilasin päivän noilla järkyttävillä määrillä sipsiä ja suklaata. Toisen kerran epäonnistuin tosiaan äskön kun en saanu oksennettua. Nyt kaikki ällöt rasvasokerimössöt lilluu mun mahassa ja kertyy mun mahaan ja reisiin, kaikkialle. Nyt en pysty oikeesti ajatella muuta kun noita herkkuja ja tätä ällöä ähkyä oloa. Mun on ehkä pakko käydä koittamas uudelleen tota oksentamista. Ihan pakko.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti