keskiviikko 23. lokakuuta 2019

Olkaa yksin ja juoskaa karkuun

Kävin eilen terkalla. Itkin samantien kun istuin tuoliin.
Oho.
En edes muista milloin viimeksi olisin itkenyt.
Noh, soittelin tänään terveysasemalle ja pitäisi soittaa psyk. sairaanhoitajalle.
En tahdo.
Tai tahdon, mutta... en.
En tiedä. Päässä vaan pyörii kehää.
Työharjoittelussa ja töissä pidän itseni täydellisen tyynenä, vaikka väsymys toki näkyy kilometrien päähän.
Kotona huudan pahaa oloa miehelleni, joka varmaan vihaa minua ja jättää minut pian.
Noh, voinpa olla sitten yksin.