Uskottelen, että voin hyvin.
Että olen tasapainoinen ja onnellinen.
Nojaa, enpä tiedä.
Uskottelen, että olen tyytyväinen kroppaani ja laihdutus on vain pientä ja harmitonta.
Huomaan kuitenkin, että jokin vanha mörkö kuiskuttelee korvaani vähän väliä.
Ahdistaa.
Pyrin punnitsemaan lähes kaiken mitä syön, sillä en hahmota mitä syön.
Pelottaa, että syön liian vähän.
Pelottaa myös, että syön liikaa.
Vaikea olla.
Käytän kahta tuumakokoa pienempiä työhousuja kuin keväällä, mutta en huomaa peilistä yhtään mitään.
.
