tiistai 13. marraskuuta 2012

Hyvästi

Tää teksti on kirjotettu sitten ihan itkuparkupotku fiilingeissä eli en lupaa että tästä tajuaa mitään

Olen fyysisesti hereillä aamusta iltaan.
Olen paikalla.
En ole kuitenkaan henkisesti läsnä.
Olen jossain aivan muualla.
Kun vitsailen ja nauran kavereideni kanssa, olen henkisesti kotonani peiton alla itkemässä.
Kun syön ja hymyilen, olen henkisesti kotonani puristelemassa läskejäni, tökkimässä mahaani ja itkemässä peilikuvalleni.
Tuolle ällöttävälle, rumalle peilikuvalle. Ihmiselle, joka itse pilaa itsensä.
Hyi.
Oppitunneilla kirjotan muistiinpanot, katson opettajaa hänen puhuessaan, viittaankin jopa joskus, mutta henkisesti itken. Itken että en saa aivojani hereille ja keskittymään.
Ärsyttää. Inhottaa.
Jokainen työ jonka jätän rästiin,
jokainen kaverien kanssa sovittu tapaaminen minkä perun,
jokainen suupala jonka otan,
jokainen viilto tai mustelma minkä teen..,
saa mut inhoamaan itteäni aina vähän lisää.





Oon niin oksettava ja lihava, että mun ei pitäis saada olla täällä viemässä kauniilta ja ihanilta ihmisiltä tilaa...

3 kommenttia:

  1. älä ajattele noin! olet täällä jostain hyvästä syystä, et vain tiedä sitä vielä. hali ja voimia!<3

    VastaaPoista
  2. Se et oo yhtään lihava ! koita jaksaa:_/ hali<3

    VastaaPoista
  3. iso hali♥ kyl sä pärjäät!!

    VastaaPoista