lauantai 9. helmikuuta 2013

Haaste

Sain haasteen blogista Too much secrets, kiitos :)

Ohjeet:
Tämän pienen palkinnon tarkoitus on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä, joilla on alle 200 lukijaa.


1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.

2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.

3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.

4. Heidän pitää valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.

5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.

6. Ei takaisin haastamista.


11 asiaa itsestäni 1. Mulle on tehty sydänleikkaus
2. Mulla on r-vika
3. Mulla on käheä ääni, koska piienenä mulle laitettiin hengitysputki
4. Mut on elvytetty
5. Mä oon kaksonen
6. Mä oon varastanut
7. Mä en tahtois kasvaa aikuiseks
8. Mä luulen että tapan itteni vielä joskus
9. Mä tahtoisin painaa paljon vähemmän, ja aijonkin
10. Mä en oo ikinä seurustellut
11. Musiikki ja keikat on mulle henkireikä

Haastajan keksimät kysymykset minulle 1. Oletko enemmän aamu- vai iltaihminen?
- Ilta
2. Mikä on lempibändisi?
- PMMP
3. Onko sinulla salaisuutta, jota kukaan ei tiedä?
- On
4. Oletko tyytyväinen ulkonäköösi?
- En
5. Oletko ikinä ollut tilanteessa, joka on ollut todella vaikea tai lähes mahdotonta ratkaista? Millaisessa tilanteeessa?
- Olen, mut en halua kertoa
6. Jos saisit matkustaa nyt ulkomaille, minne matkustaisit?
- Ihan minne vaan, kunhan olis lämmin ja aurinkoa
7. Pidätkö ongelmasi yleensä omana tietona vai puhutko jonkun kanssa?
- Yleensä omana
8. Ahdistaako mikään asia sinua tällä hetkellä?
- Ahdistaa
9. Kahvi vai tee? Perustele.
- Kahvi, tykkään mausta enemmän
10. Millä tavoin olet paennut eteen tulleita ongelmia?
- Koettanu vaan olla ajattelematta niitä, oon tavallaan kieltäny ne itteltänikin
11. Tykkäätkö sateesta?
- Joo, joskus. Yks viime kesän parhaista muistoista on, kun kaverin synttäreillä kännissä sisävaatteilla ja ilman kenkiä lähettiin juoksemaan tielle sateeseen ja kiljuttiin ja huudettiin!


Kysymykset teille1. Oletko ikinä miettinyt itsesi tappamista?
2. Yksi hyvä muisto viime kesältä?
3. Lempikappaleesi?
4. Kallein ostoksesi ikinä?
5. Farkut vai collarit?
6. Unelma?
7. Tulevaisuuden näkymät?
8. Stressaatko helposti?
9. Oletko hetero-, bi-, vai homoseksuaali?
10. Paheesi?
11. Oletko mielummin yksin vai ihmisten seurassa?

Lista blogeista, jotka haastoin
Prinsessateetä ja paskavarpaita
Let me breath
This is who I am
No life
Too sweet a life I have
Mä kärsin sun teot, elän sun pelot-- Avot!
Tiitus way
Skeleton dream
Broken Mind, Broken Heart, it's just a Broken Life
It takes a fool to remain sane 
No more empty words

ps. ihanat, oisko teillä postausideoita tai toivepostauksia? :)
pps. oon täysin kyllästyny mun blogin ulkonäköön. Pitäiskö mun koettaa jaksaa kehitellä jotain uutta, vai onko nykyinen ihan hyvä?

maanantai 28. tammikuuta 2013

Ajatella, minä melkein luovutin

Humala.
Mikä ihana tunne, ah.
rakastan tätä.
Oon juonu varmaan lähemmäs 1500kaloria, mutta en jaksa välittää.
Tää humalatila on niin lumoava. 

Hävettää, kun oon sanonu tän niin monta kertaa, mutta: huomenna tänään alkaa uus elämä!
Mä otan laihduttamisen tosissani, ja syömättömyyden kans.
Tänään aijon olla syömättä kokonaan. Juon vaan mustaa kahvia ja vettä.
Mä tahdon, ja mun on pakko.
P sanoi tänään illalla: "Toi sun syömisten kyttäämises kuulostaa kyl huonolta taas..."
Ei, ei se kuulosta huonolta. Se kuulosta hyvältä.
Kerrankin oon taas motivoitunu tähän hommaan.
 Huomenna hävettää et kerron nyt kerron tän, mut tosiaan mun paino on tällä hetkellä jotain ----kg.
En tosiaankaan tiedä miten mun paino on noussu tähän. Tai noh, syömällä of course. Hyi
Hienoa puhua tän kokosena polilla siitä, kuinka syöminen ahdistaa ja valtaa kaikki ajatukset.
Just, en todellakaan kehtaa.
Näin aluks tavoitteena ois päästä vähintään sinne ----kg missä olin joskus.
Lopullinen tavoitepaino olis sit jotain ----kg. Kyllä mä sen saavutan.
Vai saavutanko?


 Ennen mua ei oikeastaan häirinny et kaks mun hyvää kaveri lukee tätä aina silloin tällöin, mutta nykyään se ahdistaa.
Ja paljon.
Enn enää uskalla tai pysty kirjoittaa tänne kaikkea mitä tahtoisin.
Pitäiskö mun kieltää mun kavereita lukemasta tätä?
Mä en kestä.
 Valehtelen mun parhaille kavereille.
Musta tuntuu niiin pahalta.
En mä tiedä mitä pystyn/voin kirjoittaa tänne enää.
Tänään oikeasti, siis oikeasti mietin itteni tappamista kun olin käyny vaa'alla.
En oo ikinä ajatellu itteni tappamista noin vakavissani.
Pelottaa.
Ja oo yksin.
Tietty.
Aina.
Vittu saatana.









Mä en tiedä mitä mä teen,
tai mitä mun pitäis tehdä.
Olla syömättä, liikkua, ja laihtua ainakin.
Hah.

Tää on hana.

EDIT: postin painot..... eipä teidän tarviin ainakaan ällööntyä.

lauantai 26. tammikuuta 2013

Sä väsyit kylpyhuoneeseen

Eilen kävin vaa'alla ja katoin itteäni peilistä.
Hyi helvetti.
Itkin niin paljon, että tuntu että en saa happea, päähän särki ja huimas.
En voi elää täällä jos oon tällanen.
Mä tiedän, että kaverit ja muut nauraa mulle koska oon näin lihava ja ruma.
Ne ei vaan sano sitä, koska ne tietää että en kestäis...
 
Kertokaa ykskin syy miksi en luovuttais?
Luovuttaminen ois helppoa, niin helppoa, liian helppoa..

tiistai 22. tammikuuta 2013

Hello again!

Pahoittelen jo etukäteen että en laita tähän postaukseen kuvia ja tästä tulee varmaankin tosi sekava.

Päätin, että en lopeta blogia mutta en ota kamalaa stressiäkään jos en kerkeä/jaksa kirjoittaa. Kirjoitan siis vain sillon kun siltä tuntuu ja jaksan.

Mullahan oli tossa varmaan 2kk tauko polilta, koska mut siirrettiin aikuispuolelle. Oon käynyt siellä kaksi kertaa; kerran lääkärillä ja kerran sairaanhoitajalla. Nyt mulla on meneillään siis 5 kerran arviointijakso vai mikä lie. Eilen sain järkyttävän nipun jotain masennus- ja ahdistustestejä täytettäväksi. Hohhoi.

Lääkäri oli ällöttävä, kylmä, töykeä, mutta sairaanhoitaja oli ok. Saa nyt nähdä mitä tästä tulee. Ehkä ne on sitä mieltä että en tarvii hoitoa. Hyvä vaan. Kyllä mä pärjään.

Mun läskiahdistus on ollut tänään kovempi kuin aikoihin. Kävin vaa'alla. Mitä helvettiä oikeasti? Tän siitä saa kun syö. Oon lihavempi kuin eläessäni olen ollut. Nyt oon miettiny vaan että eikö olis helpompi tappaa ittensä. Joo, naurettavaahan se on että ajattelen tällasta vaikka oon kuitenkin ihan normaalipainoinen (vaikka ei sitä ulkoa päin uskoisi...), mutta kun en vaan voi tälle mitään. Oon vaan niin laiska paska ja ahne että en saa itteäni laihtumaan. Jos en saa muutamaa (kymmentä..) kiloa pudotettua, niin kuinka mä voin elämässäni saavuttaa yhtään mitään? Turha, laiska, ruma, läski, heikko.
Tää itsesäälissä kieriminen ja itkeminen on ällöttävää. Mut sellanenhan mä olen, ällöttävä?

En mä tiedä mitä ajatella. Pidän koulussa nykyään melkeinpä vaan kahta paitaa, mun ainoat löysät paidat. Tiukat vaatteet ällöttää, koska läskit näkyy. Hyi. Tahtoisin rikkoa kaikki maailman peilit ja vaa'at ja kamerat.

Huomenna koe. Mitä mä teen? Itken ja kirjotan tänne blogiin jotain ihan älytöntä jota ketään ei kiinnosta lukea. Niin, ja suunnittelen mä myös huomista ryyppäysreissua. Vois vetää sellaset perseet että henki lähtee. En vaan jaksa.

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

The end

Harkitsen nyt vakavissani tän blogin lopettamista. Ettehän se inhoa mua jos teen niin?

tiistai 8. tammikuuta 2013

Syömisahdistus huipussaan

Mun piti tosiaan nyt alottaa toi syömisten vähentäminen. Tää näyttää nyt kuitenkin tosi epätoivoselta. Mä vaan syön ja syön ja syönsyönsyön. Possu.

Ma:
Paahtoleipä
1 Kananmuna
Puolikas karjalanpiirakka
Vähän makaronia, jossa vähän tonnikalaa
Vähän salaattia

Ti:
Paahtoleipä
Vähän makaronilaatikkoa
Vähän salaattia
Piieni kourallinen cashew pähkinöitä

Yäh? Mähän syön ihan normaalisti, vaikka mun pitäis syödä vähemmän. Enhän mä tällä menolla muuta kuin lihoa. Uah. Kaikki noi on kyllä sellasia, että en oo voinu olla syömättä. Aamulla on pakko syödä jotain jos vanhemmat on keittiössä. Illallisella on myös pakko syödä jotain jos oon illallisaikaan kotona. Maanantaina olin lounasaikaan kotona koska oli hyppytunti, niin oli silloinkin pakko syödä jotain. Tein siis yhen kananmunan munakkaan, mutta iskä tunki käteen vielä karjanpiirakan. Söin puolet ja vanhempien huomaamatta tungin puolet nyrkin sisään ja laitoin roskiin samalla kun laitoin astiat pois. Ainut "vapaaehtoisesti syöty" on nuo pähkinät. Oliko pakko? Olis näyttäny toi tiistai paljon paremmalta ilman niitä.. Huomenna aamulla pakollinen paahtoleipä (65kcal) jos vanhemmat on keittiössä, ja sitten illalla pakko ottaa vähän illallista ellen sitten saa itseäni juuri niihin aikoihin raahattua "ulos syömään".

Hohhoi.


lauantai 5. tammikuuta 2013

Oletko juonut viimein jokaisen haavan täyteen

Miks mä en osaa mitään?
Miks en oo missään hyvä?
"No sullepas ruoka maistuu, kohta ei mee housut enää kiinni!"
"Perus Tyttö, eka hirveessä kännissä ja sit itket"
"Ai lopetat ratsastuksen? No kai sä nyt silti vielä urheilet? Ala käymään salilla?"
"Tolla opiskeluinnolla sä et ikinä valmistu hyvään ammattiin"
"Paskoilla lukion papereilla sä et tee muuta ku pyyhit persees"
"Miks sulla on taas samat vaatteet?"
"Kuinka sä voit aina tulla ilman meikkiä kouluun?" 
"Oot joko aina koneella tai sängyllä makaamassa" 
"Taaso sä nukuit meikit naamassa?"
"Taasko sä et pessy hampaita?
jnejnejne.

Sit ihmetellään että miks työnnän ihmiset pois mun läheltä, miks en tahdo syödä, miks en jaksa opiskella, ja miks itken ja ahdistun jatkuvasti, miks en saan nukuttua.
Niin, miksköhän.
Joka suunnasta saan vaan koko ajan vaan kuulla kuinka en oo tarpeeks hyvä ja kuinka mä en tuu ikinä olemaankaan.
Pitäis lopettaa vaan kaikki;
harrastus (check), blogi, ystävyyssuhteet, syöminen, lukio... kaikki.