maanantai 22. huhtikuuta 2013

Fix a heart

 

En mä saanukaan kirjotettua tänne mitään.
Oon monta kertaa viime päivinä avannu tän sivun, tuijottanu vilkkuvaa kursoria ja antanu ajatusten juosta. Se on johtanu vaan itkuun ja ahdistukseen, joten oon jättäny kirjottamatta.
En jotenkin enää myönnä omaa ahdistustani enää ees ittelleni.
Piilottelen.
Valehtelen.
Näyttelen.
Uskottelen.
Jos jatkan näin niin tästä ei tuu yhtään mitään

Itseinho ja -viha on ollu jotain aivan älyttömiä viime viikkoina.
Peiliin kattoessa on pakko keskittyä johonkin ihan muuhun kun itteeni siinä kuvajaisessa;
yksittäiseen ripseen tai vaikkapa luomeen kädessä.
Jos katon kokonaisuutta, mua kuvottaa.
En vaan kestä kattoa sitä kaikkea.

Nyt kun en oo käyny polillakaan, niin mä en vaan tahdo enkä osaa puhua enään.
Niin ja siis tosiaan, polillakin taidettiin luovuttaa mun suhteen;
"Ei tää puhuminen auta. Sun pitäis kokeilla vaikka vapaaehtoistyötä."
Tietäiskin vaan mitä kaikkea tekisin ja kokeilisin jos jaksaisin. Just nyt mä lähtisin juoksemaan ja rääkkäämään itteäni lenkille, mutta kun mä en jaksa. Tekisin matikanläksyt ajatuksella ja iloitsisin onnistumisen tunteesta, mutta kun mä en jaksa. Maalaisin tauluja mun pahasta olosta, mutta kun mä en jaksa. Soittaisin kaverin mun kanssa ulos puistoon istumaan ja haistelemaan kevättä, mutta kun mä en jaksa. Itkisin tän kaiken paskan pois, mutta kun mä en oikeasti jaksa.

Luulen, että tää itseinho ja paha olo tappaa mut vielä.
Mutta tappakoot, en mä jaksa edes välittää.


ps. paino pudonnu 2,5kg

1 kommentti:

  1. voi ei pysy vahvana se kyl palkitaan!:( ♥♥ oot ihana ja kaunis vannon sen!!

    VastaaPoista